Rickon ei ollut mikään rakennusmestari, joten sellaisen hän oli palkannut. He miettivät miten toteuttaisivat tummahiuksisen vision. "Haluaisin, että hevoset saisivat elää pääosin pihatossa, jossa ne saavat liikkua ja elää hevosen elämää", kertoo Rickon. "Mutta haluaisin antaa hevosille myös valinnanvapauden, jos ne haluavat olla karsinassa, niin ne saisivat itse päättää, ilman, että ihmiset ovat kokoajan paasaamassa", jatkoi mies muistellen erityisesti mielessään mustaa lusitanotammaa Legacya, jonks oli kerran löytänyt pihtosta kovin äksyllä päällä. Tamma selkeästi ei pitänyt säästä ja olisi paljon mieluummin ollut karsinassa. Toisaalta oli taas Vito, joka tarvitsi kokoajan tekemistä, pihatto olisi siis tärkeä, mutta myös karsinan lämpökin.
Rakennusmestari pohti ideaa, konsultoi arkiitehtiäkin ehkä, ja pian piirustukset olivat valmiit. Rickon ilahtui silminnähden, se oli juuri täydellinen!
Tina oli odottanut, että poikansa juoksisi häntä koipien välissä takaisin äidin huomaan, kun ideat ei onnistuisikaan. Mies oli kuitenkin yllättävän omatoiminen, ensin tuli piirustukset sitten alettiin rakentamaan rakenteita ja pian seinätkin olivat pystyssä, pihatot saivat aitansa ja pian koko talli oli hevosia lukuunottamatta aivan valmis. Nainen ei osannutkaan suhtautua poikansa onnistumiseen, koska oli kokoajan odottanut epäonnistumista, joten hän ei juurikaan juhlinut työn tulosta. Ainakin barokit saataisiin pois tontilta. "Siitä puheenollen.." mutisi Rickon. Ihan kaikille ei välttämättä olisi tilaa ja joillekin barokkirotuisille olisi parempi jäädä ratsastuskoulun puolelle. Yllättävää kyllä, Tina ja Rickon saivat sovittua tämän asian ilman konfliktia.
Ratsastuskoulun puolelle jäisi siis gaited baroque pari, jalostussuunnitelmat oli näiden kanssa mennyt mönkään, koska jalostusmateriaalia ei ollut tarjolla juurikaan. Monipuolisia Pahvi ja Giza kuitenkin olivat ja Jane oli jo kiintynyt hulmuharjatammaan, joten ne sallittakoon. Myös Hippu jäi, koska sen rakastettu emä Pipilotti oli ollut upea kaveri koulun puolella, joten oli helppo olettaa, että Hipusta tulisi yhtä mukava ratsu. Geno taas on vanhempi rouva, joka on tottunut jo ratsastuskouluelämään, se onkin ollut ainoita barokkeja, jotka ovat toimineet hienosti kaikenlaisilla eri ratsastuskoulutunneilla. Lisäksi toinen rouva Esmeralda jää yksityisenä ratsastuskoulun puolelle. Aifric ei sitä halunnut alkaa siirtämään ja tapaisihan tamma tyttärensä aina kesäisin laitumella. Se oli punatukkaiselle naiselle helpompi ratkaisu ja Esmekin vaikutti nauttivat Blacklaken monipuolisista pihatoista. Arvo ja Ago jäivät myös, Ago on periaatteessa jo maastoilu- ja jalostuseläkkeellä, joten järkeä orin raahaamisella barokkipuolelle ei juurikaan ollut. Arvo taas on melko kaukana muista barokki ratsuista hypätessään 160 senttimetriä ratana, Tina mielellään piti orin opetusratsuna parilla tietyllä henkilöllä, joihin ori oli päässyt jo tutustumaan. Sagan orivarsa Sega jäisi myös, koska se olisi joka tapauksessa menossa myyntiin käytyään muutamissa varsanäyttelyissä, joten miksi siirtää. Rando jää vanhat rescuetaustan vuoksi ja Phennaltakin on löytyny vanhoja kipukohtia, joita on helpompi työstää Blacklaken alkuperäisissä tiloissa, näinollen sekin jää, siirtoa voidaan miettiä myöhemmin, jos se on relevanttia.
Rickon palkkasi barokkitallille vielä kolme uutta työntekijää ja Formisanonkin työsuhde siirtyi lähinnä barokkitallin puolelle. Osa työntekijöistä kuitenkin jäi työskentelemään molempien tallien parissa, joten tummatukkainen mies halusi heitä ajatellen tehdä liikkumisesta tallien välillä helpompaa. Niimpä hän hankki mönkijöitä ja lumikelkkoja työntekijöiden liikkumisen helpottamiseksi.
Lopuksi oli siirrettävä kaikki hevoset uuteen talliinsa, yli 20 hevosen vieminen oli yllättävän haasteellista, mutta siinä tallin lännenratsastajat auttoivat ratsuineen, kun hevoset ajettiin uudelle tallille, kuin karjaa konsanaan. Sitten hevoset eroteltiin oreihin ja tammoihin, kunnes kaikki vietiin omiin karsinoihinsa. Karsinatkin olivat siinä mielessä mukavat, että niistä sai kosketusyhteyden vierustoveriin. Tilavissa karsinoissa kelpaisi, vaikka nukkua makoillaan ketarat ojossa. Jokainen hevonen saisi vielä hopeisen nimikyltin karsinansa oveen, kunhan järjestys oli lopullisesti päätetty.
Pian Blacklake Baroques tallin arki alkoi, ja yllättävän mutkattomasti. Odotettavissa on tunti-, valmennus- ja jalostustoimintaa sekä kilpailuissa ravaamista. Siksi apukädet olivatkin tarpeen.
(Tunti- ja valmennustoiminta vähintäänkin epävirallisesti, itse en osaa mitään tunteja tai valmennuksia järjestää heheh :'D)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti