Sitruunoita ja lampaita (Antonio)

Olin pidemmällä reissulla Suomessa. Oli ollut Kultasaaren kartanolla valmennusta ja sitten kävimme Rickonin kanssa ostamassa hevosen yhteisomistukseen (tai siis lähinnä minulle, mutta Rickon maksaa suurimman osan ylläpidosta). Tapasin Suomessa useamman kerran myös yhtä uutta hevostuttuani. Tai ehkä häntä voisi kutsua jo kaveriksi. Hengailtiin useampaan otteeseen tuon talleilla, jossa majoitimme Remusta ennen Blacklakelle paluuta.

Se mikä mua häiritsee on se, että palasin Blacklakelle ja sieltä Remuksen kanssa kotiin Italiaan. Italiaan paluun jälkeen on ollut liikaa aikaa yksin omien ajatusten kanssa, kun oon ollut vain hevosen selässä päivystämässä lampaita ja sitruunoita. Ei niitä tarvitse edes paimentaa! Tää tuttu Suomesta. Se on hyvä tyyppi. Pidän sitä kaverina, hyvänä kaverina. Meillä klikkaa hyvin. Samaan aikaan aivot heittelee ihan kummallisia ajatuksia ja oon nyt 3 yötä putkeen nähnyt siitä tyypistä kummallisia unia. Hitto, kun ahdistaa. En mä ajattele siitä mitään ihmeellistä, se on mun kaveri. Kai....? Tai siis joo haluisin suhteen joskus, mutta mua pelottaa ja ahdistaa. Halun olla vain sen tyypin kaveri. En mä oo edes ihastunut, mutta tuntuu, kuin aivot olisi sitä asiaa vastaan ja pahasti.

...