Ratsastin harvemmin Herkolla, se oli enemmänkin Lucianan alaa. Luciana jäi lomalle, joten oli mun vuoro ratsastaa pilkukkaalla Baffnerilaisella urheiluhevosella. Oikeasti Herkko oli jo kilpailueläkkeellä, mutta se olisi kuulemma minulle hyvä ratsu harjoittamaan vaihtelua. Juu juu, ihan sama.
Talutin puunatun puoliverisen tuoreeseen vastauudistettuun maneesiin. Uusi maalipintakin haiskahti vieläkin nenään. Aifric oli asettanut radan muutaman harjoitusesteen kera maneesiin. Punapää olisi valmentajani tänään. Hyppäsin selkään, kun nainen vielä asetteli esteitä paikoilleen ja aloitin alkuverryttelyn. Tein voltteja esteiden ympäri, puikkelehdin esteiden väleistä ja nostin ravin. "Koeta hidastaa vähän, Herkko on vähän kiireisellä päällä, kuten aina!" Ohjeistaa Aifric puomien asettelun lomasta. Perään hän tokaisee, että voin tulla alkulämmittelyissä myös näitä ravipuomeja.
Kiireistä Herkkoa on aina vaikeampi hidastaa, mutta ravipuomeilla se alkaa keskittyä. Kun se alkaa vihdoin nostelemaan jalkoja puomeihin kolauttelun sijaan, se alkaa saada malttia, hidastaa vauhtia ja tämä jatkuu myös puomien jälkeen. "Hyvä, hyvä", mietin itsekseni. Taputan oria kaulalle. Vaihdan suuntaa ja tulen ravipuomit pian tässäkin suunnassa. Nyt alkaa sujua. Aifric laskee yhden esteen ristikoksi, kertoo, että tätäkin saa alkaa tulla ravissa ja laukassa. Pian hän nostaakin ravipuomit takaisin esteeksi.
Ensimmäisen hypyn jälkeen Herkko nostaa räjähdysmäisen laukan. Minä lähinnä roikun ohjissa. "Istu syvälle satulaan, rauhoitu ja tee puolipidätyksiä!" Ohjaa Aifric. Teen työtä käskettyä, mutta Aifric jatkaa kohta "älä jää ohjaan roikkumaan, tee puolipidätteitä!" Joo, joo. Alan hiukan turhautua. Mutta, kun alan tekemään oikeasti niitä puolipidätteitä, Herkko alkaa hidastua ja malttaa. Hidastan sen takaisin raviin ja tulen ristikon uudestaan. Ori ottaa muutaman laukka-askeleen hypyn jälkeen, mutta saan sen laskettua takaisin raviin miltei heti. "Hyväää!" Kehuu Aifric. Myönnettäköön, että pieni virne nousee suupieliini.
Olen aloittanut laukan työstämisen nyt paremmin. Herkolla on vähän väliä kiire, mutta se ei ole enää niin räjähdysherkkä. Aifric heittää neuvoja siitä, miten saada ori rauhoittumaan ja yritän toteuttaa ohjeita parhaani mukaan. Ympyröillä Herkko alkaa malttaa, kun malttia saisi jatkettua vielä niiden jälkeenkin. Kun Herkon laukka on rauhoittunut, alan hyppäämään jälleen ristikkoa molemmissa suunnissa. Siitäkös ori jälleen innostuu.
Huhhei. Alkulämmittelyt on suoritettu ja tuntuu kuin olisin tehnyt jo kokonaisen treenin tällä hevosella, vaikka itse valmennus on vielä pitämättä. Ori sen sijaan ei edes hikoile vielä, se on kestävää tekoa. Pakko pitää pieni juomatauko samalla, kun Aifric viimeistelee radan. Kun itse valmennus alkaa, harjoittelemme alkuun vain parilla esteellä kerralla, koska Herkon taipumus innostua jatkuu. Teemme linjaa, 2-3 esteen yhdistelmiä sisältäen käännöksiä ja hiukan eri estetyyppien harjoituksia. Jokainen tehtävä sujuu aika samaan malliin, kuin alkulämmittely, eli Herkon hidastaminen on tärkein tehtäväni.
Kun tehtävät alkavat sujua, siirrymme radan harjoitteluun. Rata sisältää pari tiukkaa käännöstä ja muutaman erikoisesteen. Herkkoa ei toki erikoisesteet pahemmin säväytä, onhan se kenttähevonen. Ne ovatkin seuraavaa ratsukkoa varten, joka tulee Aifricin valmennukseen meidän jälkeemme. Käymme rataa yhdessä läpi niin, että muistan sen. Ratojen muistamiseen olen toki jo tottunut, sen verran paljon on tultu kilpailtua.
Laukkaan kierroksen maneesin ympäri varmistaen täyden hallinnan Herkosta. Sitten käännyn maneesin kulmassa ensimmäiselle esteelle. Ensimmäinen hyppy meni hyvin, mutta Herkko otti muutaman pikaisen askeleen esteen jälkeen, joka vaikeutti heti ensimmäistä tiukkaa käännöstä vesiesteelle. Vesiesteen jälkeen Herkko malttaa paremmin ja seuraava tiukka käännös onnistuukin paremmin. Kolmannen esteen jälkeen käännös on vähän loivempi ja saamme hyvän lähestymisen seuraavalle esteelle. Ratsastan kaareutuvassa linjassa seuraavalle esteelle. Herkko ottaa kierroksia ja ponnistaa vähän liian aikaisin tehden aivan valtavan hypyn. Koska olen hyvä ja valmistautunut ratsastaja, pysyn hevosen mukana ilman horjumisia. Seuraava este, trippeli, on maneesin toisessa nurkassa, mutta silti se lähenee orin pitkän askeleen tahtiin hyvin nopeasti. Kaarramme siitä nätisti pitkälle sivulle seuraavalle esteelle, jonka jälkeen ohitetaan nurkka kaukaa, ohittaen myös seuraavan sivun sarjan ensimmäinen este hypäten vain sarjan toinen este. Sen jälkeen on jälleen tiukka kurvi. Vauhtia keräävä Harkko oli tosin törmätä esteeseen, joka oli lähellä tietä kohti seuraavaa estettä. Linja maneesin halki ja tiukka kurvi vasempaan, viimeinen este ja orin rauhoittelu. Rata oli lyhyehkö, mutta vaativa tämän hevosen kanssa. Kun saan orin pysäytettyä, tulee Aifric antamaan vinkkejä. Nainen kysyy haluanko kesken radan vinkkejä tuolta seuraavassa yrityksessä ja myönnyn tähän.
Loput radoista meni paremmin, Aifricin täsmälliset vinkit auttoivat suorituksessa loppua kohden ja viimeisen radan ratsastin ilman naisen välihuuteluita. Loppuverryttelyt aloitin maneesissa, mutta päätin siirtyä pois maneesista jatkamaan verryttelyjä. Vastaan kävelee Rickon Blacklake puoliverisen kanssa. Mi - täh. No ei ole minun asiani, mutta sitä harvemmin näkyy tällä puolella Blacklakea. Varsinkaan puoliveristen kanssa.
-VRL-14859 (688 sanaa).
