Aifric oli alkanut kokeilla Sissin kanssa Vaativa B tason juttuja ja ensimmäiset kilpailut Royal Gardensin Royal CUPissa ei vielä sujunut niin hyvin, kuin Aifirc oli toivonut. Niinpä oli ilmoittauduttava Royal Gardensin CUPia varten järjestettyyn valmennukseen:
Valmennuksen kirjoittanut R. VRL-13369!
Iltapäivän ryhmä koostui pääosin kartanon väestä, mutta Aifric kuului myös kartanon kutsuvieraslistaan. Sissi oli ihastuttava hopeanmusta tamma, jota oli ihastuttava seurata. Tamma käveli rentoa ja pitkää käyntiä kevyellä ohjastuntumalla, ja Aifric mukautui pehmeästi tamman askeleihin.
“Miltä tamma vaikuttaa. Mitä suoruus teille on tarkoittanut?”, Finn kysyi ja käveli ratsukon rinnalla.
“Hmm, en ole ihan varma. Ainakin sitä, että hevonen liikkuu suorassa eikä ikäänkuin painaudu aina tietylle sivulle. Osasinkohan selittää”, Aifric hymyili ja Finn nyökkäili sopivissa kohdin.
“Kyllä. Hevonen liikkuu suoraan suoralla kuin kaarevalla uralla hyvällä tasapainolla eikä nojaudu esimerkiksi sisälapaan. Vinouden huomaat siitä, jos hevosen korvat ei ole tasan”, Finn selitti ja Aifric pysäytti Sissin, että Finn voi paikoiltaan demoa pään vinouden.
“Onko shoulder fore teille tuttu?”, Finn jatkoi ja ratsukko sai jatkaa käynnissä eteenpäin.
“Ei mitään hajua!”, Aifric naurahti ja Finn hymyili leveästi.
“Shoulder fore on avotaivutus, shoulder in, ilman poikitusta. Hevosen kääntyy kaulasta ja lavasta, ja sisätakajalka astuu eteenpäin ei rungon alle”, Finn kertoi ja Aifric päässä syttyi hehkulamppu. Hän seuraavalla suoralla uralla ratsastamaan hevosta shoulder foressa.
“Koska jos hevonen osaa kulkea suoraan asettuneena ja taipuneena, ei kaareva ura ole ongelma. Tasapaino pitää säilyä molemmissa”, Finn kertoi ja muutaman käyntitoiston jälkeen hän sai tulla ravissa sekä hakea laukassa samaa tuntumaa. Hyvät toistot vahvistavat opit. Kun shoulder fore alkoi sujua ja Aifric huomasi miten Sissi reagoi molempiin suuntiin, pystyi hän lähteä pyytämään rungon poikitusta. Oikeaan Sissi tukeutui enemmän ohjastuntumaan ja nopeasti karkasi pois linjalta, mutta se oli pelastettavissa tekemällä voltin ja jatkamalla sitten suoraan.
“Muista katsoa korvien asento. Vasempaan lähdet helposti ylityöstämään ja tamman korvat eivät ole tasan, eli silloin pää on tiltissä”, Finn kertoi ja Aifric korjasi tilanteen pehmeästi.
Hyvän lämmittelyn jälkeen Aifric pääsi työstämään avo-sulku vaihtoja ympyrällä. Ensimmäisten laukkojen jälkeen Sissiltä löytyi vauhtia ja Aifric sai tehdä huolella puolipidätteitä, että tamma astuu sisätakajalalla lähelle massapistettä, eli rungon alle. Käynnissä tehtävä onnistui hyvin ja Aifric sai olla huolellinen, että tie tulee ratsastettua hyvin ja takaosa ei karkaa.
“Hyvä. Pehmeät vaihdot”, Finn kehui ja ravissa ratsukko eteni vielä tasapainoisesti. Tempo pysyi, mutta eteenpäinpyrkimystä riitti ja Sissi alkoi rehellisesti koota itseään.
“Hyvä. Avo- ja sulkutaivutukset ovat kokoavia liikkeitä ja se alkaa näkyä. Voit vähän löysää ohjaa, että muoto avautuu enemmän”, Finn neuvoi ja Aifric teki työtä pyydettyä. Sissi eteni rytmikkäästi ja hyvässä ryhdissä ylämäkeen.
“Loistavaa työtä. Onko Sissille opetettua piaffea?”, Finn kysyi ja Aifric antoi kieltävän vastauksen. He päättivät kokeilla ymmärtäisikö Sissi ja tekisi edes pienet puoliaskeleet. Aifric alkoi hakea hyvää perus koottua ravia ja Finn pysyi vierellä apukätenä.
“Oma painopiste taakse, voit kevyesti nostaa ohjaa ja ajatella itse tekevän pieniä puoliaskeleita. Askel… askel…askel… hyvä! Kehu hirveästi”, Finn hymyili ja vaikka puoliaskeleet eivät olleet täydelliset ja Sissi hieman valui pitkäksi, oli alkuun hyvät askeleet. He tekivät muutamat toistot, minkä jälkeen Aifric sai tehdä laukkatyöskentelyä palkaksi. Siitä tamma nautti ja tuli hyvää shoulder forea sekä koottua laukkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti