Historiallinen kouluratsastustunti 1
Opettaja oli noh.. omalaatuinen. Sen mies teki selväksi jo kättelyssä. Kukan ei oikeastaan tiennyt edes vanhan miehen etunimeä, koska tämä oli kaikille kertonut haluavansa tulla kutsutuksi Herra Formisanoksi. Myöskään mitään apua mies ei tarjonnut ennen itse tunnin alkua: pärjää itse tai älä tule. Kuitenkin jos jollain oli hankaluulsia kapsonin kanssa, niin Rickon saattoi vähän ohjeistaa opettajalta salassa tuntilaisia.
Ensimmäinen tunti aloitettiin vajaamiehityksellä. Herra Formisano halusi nähdä heidät, jotka olivat oikeasti aiheesta kiinnostuneita. Heidät jotka olivat ilmoittautuneet joko epävirallisen netti-ilmoittautumisen (jota ei liiemmin mainostettu) tai pihattorakennuksen ilmoitustaulun kautta eikä heitä ollut montaa. Lilian, Nella ja Sylvie. Rickon oli tietenkin ensimmäinen ilmoittautuja, kun kerran sai herra Formisanon värvättyä opettajaksi ylipäätään. Opettaja sanoi, että pitäisi erityisesti silmällä juuri heitä, jotka tähän ensimmäiseen ilmoittautumiseen itsensä laittoivat.
Mies tarkasteli neljää ratsukkoa kentällä. Rickon ja oma hevosensa Chevy, Sylvie ja Darico, Nella ja Pökö sekä Lilian ja Castiel. Ensimmäisenä asiana mies toteaa suoraa Rickonille olevansa tiukka, erityisesti hänen kohdallaan. Rickon säikähtää silminnähden, mutta herra Formisano jatkaa: "Olen sinulle tiukka, koska tiedän, että osaat enemmän, kuin osaat ajatellakaan ja koska tulevaisuudessa sinä tulet opettamaan tätä ja kouluttamaan tallinne hevosia. Tämä on tärkeää!" Rickonia ei sinänsä jännitä sen vähempää, mutta häntä helpottaa tieto, että miehellä on tiukkuudessaan hyvä ajatus takana.
Tämä oli kaikille uutta, paitsi ehkä Daricolle. Darico on melko uusi asukki Blacklakella, eikä sitä ole esitelty, vaikka ori saapui talliin jo alkuvuodesta. Sen kanssa oli kuitenkin hiukan selvittelemistä, koska se on tehnyt kaikenlaista ja ollut monenlaisissa paikoissa ennen Blacklakelle saapumista. Sylvietä siis siinä mielessä onnisti, että oppikaverina oli osaavainen ratsu. Castiel tai Pökö eivät ehkä ole yhtä viisaita ja tottuneita lajiin, joten Sylviellä oli tietty etu. Opettajakin oli uusi, kukaan Rickonia lukuunottamatta ei ollut nähnyt miestä ennen tätä päivää.
Ensimmäinen tunti vietettiinkin lähinnä tutustuessa, niin lajiin, uuteen heppakaveriin, opettajaan, kuin uuteen tuntiryhmäänkin. Kaikenlaisia nappuloita sai hakea. Tunti olikin melko kaaosta, mutta pikkuhiljaa ryhmädynamiikka alkoi muodostua.
Herra Formisano avaa vielä hetkeksi virallisen ilmoittautumisen tunnille, että jos jotain vielä kiinnostaa, niin viestiä vaan tulemaan, niin voin kertoa vähän enemmän ja mitä osallistuminen vaatii! (334 sanaa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti